Tottesundin kartanon historia lyhyesti

Vuonna 1652 sai Claes Tott ikuiseksi ajaksi läänityksekseen Uudenkaarlepyyn ja Lapuan pitäjät. Karlebyn kreivikunta oli syntynyt. Seuraavina vuosina Tott sai tavaravaihdon myötä ja maanvaihtojen kautta alueita Ilmajoelta ja Vöyriltä mm. Maksamaan rannikon kylistä. Vuotena 1660 perustettiin rälssitila (säteri) läntiseen Maksamaahan, ”suuri rakennus, jossa on eteinen, kaksi kamaria ja Sali, jonka yläpuolella on vintti ja talo kahdella savupiipulla”. Säteriin kuuluivat lisäksi leipurin tupa, neljä tallia ja navetta, sauna, panimo ja kivikellari.

Tuskin Tott ehti montakaan ajatusta omistaa Maksamaan säteritilaan, koska sotatoimet ja diplomaatin tehtävät pitivät hänet poissa Ruotsista. Hän kuoli lapsettomana vuonna 1674 Pariisissa, 44 -vuotiaana.

Tottesundin kartanon historian käännepisteenä voidaan pitää vuotta 1733. Kaarle XI palautti kaikki kruunun tilat ja varat valtiolle, jonka tarkoituksena oli taloudellisten syiden lisäksi myös sotilaallinen peruste. Kruunulle palautettu maaomistus mahdollisti armeijan palkkauksen järjestämisen joustavalla tavalla. Ruotujakolaitoksen avulla sidottiin isänmaan puolustajat maaperään. Sotilaitten piti asua torpissaan ja upseerien asua sotilaittensa keskuudessa. Ylimpänä olivat everstien virka-asunnot ja alimpana aliupseerien talot. Tottesundin kartanosta tuli Pohjamaan rykmentin everstin virka-asunto.

Uuden puustellin ensimmäinen haltija oli eversti Gustav Creutz, joka muutti kartanoon maaliskuussa 1734. Talo oli kuitenkin surkeassa kunnossa ”korkea-arvoisen ruotujaon haltijalle, hänen talonväelleen ja saapuville vieraille”. Ikkunat olivat rikki ja ovet ilman lukkoja. Ryövätyn katon Creutz korvasi tuohikatolla, mutta ilmeistä oli, että olisi tarpeen rakentaa uusi päärakennus.

Vuosina 1738 -1740 rakennettiin uusi kartano, jossa oli harjakatto ja rakennus vuorattiin ponttilaudoituksella, sitten laudoitus ”kyllästettiin tervalla ja punavärillä”. Talossa oli kahdeksan huonetta ja keittiö. Rakennustyön laskuksi esitti vaasalainen kauppias Israel Hansson 3 568 riikintaaleria ja 26 2/3 kruunattua hopealanttia, kun kaikki oli valmista vuonna 1740.

Kaiken kaikkiaan viisi von Numersin sukupolvea asettuivat pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi Tottesundiin. Kenraali Gustav von Numers, Miekkaritarikunnan ritari, on ehkä parhaimmin loistava nimi kartanon herrojen joukossa. Sodan syttyessä 1808 hän oli Pohjanmaan rykmentin päällikkö.

Kenraali oli sekä sotilas että maanviljelijä. Hän perusti vuonna 1800 puiston, arboretumin, joka oli pitkän aikaa alueen nähtävyys, nyttemmin se on rapistunut. Suurimman panoksensa hän antoi kartanon nykyisen päärakennuksen rakennuttajana, joka toteutettiin vuosina 1797 -1800. Vanha päärakennus oli osoittautunut hutiloiduksi työksi, vetoisa, kylmä ja rapistunut talo. Tämä uuden kartanon rakennustyö oli historian kolmas suuri uudistus.

Tottesundin kartanon viimeinen vuokralainen oli maakauppias Anders Johan Nyman vuosina 1921 -1938. Sotavuosien aikana kartano eli hiljaiseloa, vain Karjalan evakot olivat talon vieraina joitakin aikoja 1940 ja sittemmin 1944 sodan päättymisen jälkeen.

Tottesundin entinen rälssitila käsitti maatalousmaata ja metsää kaikkiaan noin 1700 hehtaaria, ei siis mikään pieni tila. Torpparilain myötä kartanon maista muodostettiin vuonna 1926 neljäkymmentä uutta pientilaa.

Maksamaan kunta osti valtiolta 5. kesäkuuta 1947 vanhan Tottesundin kartanon ja tonttimaata 1,5 hehtaaria. Kauppahinta oli 566 150 markkaa. Vuonna 1949 kunnanhallitus vaati kauppahinnan alennusta valtiolta, koska se katsoi maksaneensa liikaa!

 

Ajanmukaisesti kunnostettuna rakennuksen alkuperäisiä arvoja on pyritty säilyttämään pieteettisesti. Kunnanvaltuuston kokoussali on entistetty, Gladhammar- ja Västhammarsali. Kunnankanslian tilat, kunnankirjasto, äitiysneuvolan, terveyssisaren ja lääkärin vastaanottotilat on saneerattu vuoden 1950 tilojen käyttöönoton jälkeisistä ajoista merkittävästi. Kuntien yhdistymisen jälkeen kaikki kunnan toiminnat kartanolla on lopetettu. Kotiseutuyhdistys hoitaa kartanon tilojen käytännölliset asiat ja kunta kiinteistön omistajana vastaa rakennuksen kunnossapidosta merkittävältä osalta.

Maksamaan ja Vöyrin kuntien yhdistyminen 2007 sekä Oravaisten kunnan liittyminen 2011 muodostivat uuden ajan Vöyrin kunnan.

Lähde: Ragnar Mannils ”Herrgården på Tottesund”

Tiivistys ja täydennykset: Håkan Nylund

Suomennos: Kaj Mäkelä

Maxmo Hembygdsförening r.f. / Maxmo Kotiseutuyhdistys r.y.

 

Tottesunds herrgård / Tottesundin kartano

Tottesund 529
66640  MAXMO

info@klemets.fi  +358 40 1896 882

Facebook: Tottesunds herrgård / Tottesundin kartano

 

Klemetsgårdarna / Klemetsintalot

www.klemets.fi